perjantai 25. maaliskuuta 2016

Kuumat puheenaiheet



Suomi on jälleen vastakkainasettelujen maa. Jos muistellaan Suomen historiaa , kahtia jakautuminen on johtanut verisiin ja traagisiin seurauksiin. Näin kävi Suomen kostonsisältöisessä vapaus-sisällis-tai veljessodassa, jonka aukot ja arvet voivat olla kyllä umpeutuneet, mutta tapahtumien luonne kaikkine leireineen, nälkää näkevine vankeineen ja teloituksineen ei eroa juurikaan nykyajan pahuuden ruumiillistumasta, Isiksestä ja sen julmuuksista, aseet ovat vain noista ajoista parantuneet.

 

Nykyisin kansaa jakaa idea monikulttuurisuudesta. Tai ainakin niin jotkut sanovat. Tämä monikulttuurisuus-käsite on lanseerattu tarkoittamaan sitä, että on yhteistä rikkautta, että maahan on saapunut pakolaisia ja eräät saavat turvapaikan. Asia on sikäli omituinen, että lieveilmiöiltä ummistetaan silmät ja tosiasiat halutaan kokonaan peittää asian taloudelliselta osalta.

 

 Olen itse työssäni aikanani törmännyt ihmisten parissa muualta tulleisiin ja kokemukseni kaikista maahanmuuttajista, jotka olivat aktiivisesti olivat mukana ohjaamissani harrastusryhmissä, on ollut myönteinen. Mutta nyt tässä tilanteessa herää kysymys: ” Onko Suomi taas ”ajopuuna” ajautunut tilanteeseen, jossa asioita ei voi hallita. On aika erikoista, että tämän kansainvaelluksen joukoista suurin osa on nuoria miehiä, jotka ovat rahoittaneet kalliin matkansa tänne pohjolaan saakka. Nyt, kun tilanne alkaa olla päällä ja jollakin tavalla, ikään kuin sattumalta näin on päässyt käymään, näyttää siltä, että suuri leiri, virallinen media mukaan luettuna, hyväksyy kaiken humanitäärisenä toimintana. On ajauduttu siihen, että tätä toimintaa arvosteleva saa rasistin leiman. Suomi on pieni maa ja täällä on helppo leimata ihmisiä. Mielestäni turvapaikkaprosessin arvostelijana saatu rasisti-nimike loukkaa myös arvostelijan oikeuksia ja kunniaa.

Tämän koko kansainvaellusprosessin liikkeellepanevana voimana katsotaan olleen Syyrian sodan, Isisin ja muidenkin tahojen kahinointi, mutta Suomeen tullet turvapaikanhakijat ovat pääsääntöisesti Irakista. Kaiken on mahdollistanut nykyinen viestintätekniikka ja kännykät, joiden kautta on nopeasti selvitetty edullisin tilanne hakeutujien kannalta. Suomen maine maksavana maana on kiirinyt sinne, missä elintaso on tipahtanut nuorten miesten ”tykkäämisen” alapuolelle. Nuoria miehiä on tietenkin houkuttanut ennakkotieto, että Suomessa olisi hunnuttomia naisia, jotka ovat helppoa ja vapaata riistaa eli suomi olisi islamilaiselle maanpäällinen paratiisi: elanto tulee tekemättä mitään ja joka kadun kulmassa on joku saalistettava, vapaa nainen.

Mitkä ovat sitten ne syyt, joiden johdosta suuri joukko Suomessa ei näe tai halua nähdä tässä mitään ongelmaa tai miksi on kaivettu poterot, jossa maahanmuuton ja turvapaikka (bisneksen ) arvostelijat kuuluvat yleisen median ja monen poliittisen tahon, siis virallisen tahon vihollisiin. Ensimmäinen on se, että nykyiset päättäjät, keskimäärin 3-40 - vuotiaat ovat itse syntyneet hyvinvoinnin keskelle ja heille on lähes KAIKKI tippunut kuin taivaasta ilmaiseksi: terveydenhoito, koulutus, harrastukset ja vapaa kansansivistys, kirjasto ja on syntynyt sellainen tunne, että rahaa kasvaa puissa ja sitä syntyy itsestään. Eikä siis ole mikään ongelma elättää näitä nuoria viriilejä miehiä täällä. Ennätysvauhtia  saatiin vastaanottokeskusbisneksetkin pyörimään. Toinen syy on itse suomalaisuudessa ja sanoisin perään suomalaisessa feminismissä. Naisrintama saa taas vallattua lisää alueita, Suomessa monien naisten kohdalla eletään jännittäviä aikoja, kun voi alkaa valita kotiinsa ”kotivävyä” tai nukkea tai miten sitä nyt sanoisi kauniisti. Onhan ilmassa eksotiikkaa kerrakseen. Kun naiset ovat päättämässä, niin tässä asiassa ei peruutella. Eikä voikaan, turvapaikanhakijat kun saavat valittaa ja vetkuttaa kielteistä päätöstä vuosikausiksi eteenpäin ja naimisiin mennessään saavat kansalaisuuden.

Kolmas syy on kulttuurin määritelmässä, jonka jo Jouko Turkka totesi suurin piirtein näin: ei se ole kulttuuria, jos sisar ja veli elävät sulassa sovussa, van se, että veli raiskaa sisarensa. Niin tähän on helppo jatkaa, että sama sävy kai kulttuurinrikastus - ajattelijoitten motiiveissa piilee, eihän se ole mitään, että suomalainen yhteiskunta elelee rauhassa entiseen tapaan, vaan se, että jotkut eksoottiset veijarit juoksevat raiskaamassa ala-ikäisiä suomalaisia tyttöjä. Tästähän saadaan oikein prinssi-uljas-näytelmiä myöhempinä vuosina jälkipolville katseltavaksi. Ongelma on vaan se, että nämä ”kulttuuriteot” ovat rikoksia. Kyllä aidossa tavallisessa elämässä kulttuuria riittää, siis siinä suomalaisuudessa, joka täällä on ollut ja joka on arkipäivänä läsnä.

Neljäs syy on se, että  aiheessa on riittävästi mediaglamouria, siis paljon enemmän kuin leipäjonoista puhumisessa tai vanhustenhoidossa. Siksi media on yleisesti kieltäytynyt julkaisemasta tai avaamasta keskusteluja koko aiheesta.

 

Ongelma ei ole vierasmaalaiset ihmiset. On totta, että he voivat olla parhaimmillaan mielenkiintoinen lisä suomalaisuuteen. Mutta omasta mielestäni vähempikin olisi riittänyt. Ongelma on se, että nämä ihmiset elätetään täällä vastikkeetta, se minulla on asiaa vastaan, en ole rasisti, mutta ajattelen samalla tavalla kuin moni suomalainen, että meitä kaikkia suomessa oleilevia pitäisi kohdella yhdenvertaisesti. On väärin ajatella, että netissä solvauksia maahatulijoista huudellaan aivan pahuuttaan. Varmaan sitäkin, ei niitä hyviä ihmisiä lopulta olekaan, itsekkyys ja vääryys täällä helposti kukoistaa. Ajatellaan vaikkapa isojen firmojen bonuksiaherroja sekä kansanedustajien palkkoja, ja rinnastetaan nämä asunnottomiin ja kantasuomalaisiin ja leipäjonossa seisojiin.

On totta, että Suomi on hyväksynyt EU:n ja YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja siihenhän suomalainen sosiaaliturvakin poliittisesti luotuna perustuu. Nyt ollaan vaan tultu siihen, että perinteillä luotu suomalainen identiteetti halutaan murtaa osan kansaa mielestä. Pahinta on se, että myös Suomen kansallisomaisuutta myydään sumeilematta globaaliin käyttöön, ikään kuin kaikki olisi yhteistä. Suomesta tulee kaikkien sosiaalitoimisto ja kohta täällä elää ties kuinka monta miljoonaa vierasmaalaista. Silti vyörytetään, ei vain leikkauksia kansan maksettavaksi, vaan henkistä ahdistusta milloin ilmastonmuutoksesta, milloin maailman hädästä, milloin suvaitsemattomuudesta, milloin itämeren saastumisesta tai Suomen koko valtion metsien yhtiöittämisestä, puhumattakaan, että esimerkiksi Siwat muuttavat alituisesti omistajaansa ja firmat muuttavat nimiään ja siirtelevät rahojaan veroparatiiseihin. Oikeuden ja kohtuuden nimissä kansa kärsii henkisesti tällä hetkellä tiedon puutteesta ja turvattomuudesta.

 

Suomessa on paljon, jotka tarvitsisivat samanlaisia lepokoteja ja samaa kohtelua kuin nämä turvapaikanhakijat.

On vaarallista, jos suvaitsevaisuuden nimissä totuus katoaa ja eletään pelkissä illuusioissa. Ihmeen vähän reagoitiin Sauli Niinistön pitämään puheeseen poliittisten päättäjienkään taholla saati lehdistössä.

Kannatan lämpimästi Suomen rajojen valvomista ja viisumi- ja passipakkoa ja suomalaisen sekä kansallisvaltion säilyttämistä ja mieluiten EU:sta eroamista.

Onko  ihme, jos suomalaisia alkaa muuttaa omaisuuksineen yhä enemmän vaikkapa Espanjaan , Portugaliin eläkepäiviä viettämään.
Me emme ole henkisesti velkaa millekään taholle suomalaisina, ehkä vain itsellemme, olisiko jo aika päästä pois 1917 –aikaisesta poteroajattelusta ja alkaa ymmärtää myös niitä, jotka ajattelevat toisin ja myös niitä, jotka ajattelevat toisin toisinajattelijoista, olivatpa he sitten ketä tahansa. Väite, että Suomessa olisi rasismia ja huutelua ja levottomuutta, ei pidä paikkaansa. En itse ole ainakaan huomannut. Jätetään tämäkin lietsominen ja keskitytään oleelliseen, tolkun ihmisinä elämiseen, kuunnellaan muita ja arvostetaan ihmisiä, olivatpa he ketä tahansa.