Arvaa oma tilasi-anna arvo toisellekin

Jari Tervo on kirjailija, joka on alkanut suoltaa myös kolumneja TV - näsäviisastelun ohessa. Ilmeisesti Tervolle on jäänyt päälle TV:n Uutisvuodon keinokomiikka, ( joka on osittain räävimistä, ) kun sitä pitää sitten suoltaa muuallakin. Nyt Tervo läimi oikein olan takaa Perusuomalaista puoluetta. Hyvin vaikea kuvitella, miten ihmisen elämää ja kulttuuria kunnioittava kirjailija sanoo piilotetusti, että : No te, perussuomalaiset, älkää ostako kirjojani, minä en niitä teille suosittele. Te ette ymmärrä niitä, mutta ne jotka kuuluvat muihin puolueisiin, sen sijaan ostakoot ja lukekoot.
En oikein tahdo myöskään ymmärtää YLE:n kantaa kolumnisti Kirsi Virtasen kohdalla. Tämä blondityylisen hymähtelevän naisen annetaan sanoa lähes mitä vaan. Kirsi Virtanen on mielestään oikeassa, kun hän nälvii poliitikkoja, asettaa Jumalan olemassaolon kyseenalaiseksi, nälvii opettajia, jotka tekevät vaativaa työtään päivästä toiseen. Virtanen on niitä ääniä nykyaikana, joka tietää miten asiat ovat. Kun Virtanen keksi oman jumalansa, niin näyttää siltä, että hän ei huomannut , että se jumala on lähempänä kuin , mitä Virtanen sanoi, Virtasen jumala on Kirsi Virtanen itse, hänhän tietää miten kaikki asiat ovat!
Tuon esiin kolmannenkin hiljattain kuulemani kolumnin. Jarmo Virmavirta puuttui sinutteluun ja teitittelyyn ja totesi lopulta, että taistelu on hävitty sinuttelun hyväksi.
Onneksi on vielä ammattialoja ja alueita, jossa hieman vanhempia ihmisiä teititellään: esimerkiksi terveydenhuollossa. Asiasta on syytä puhua, koska sitä kautta esimerkiksi tämän tavan arvostus lisääntyy. Kysymys on asioiden sisäistämisestä. Mutta tapakulttuuri ei liiku ainoastaan ole sinuttelu – teitittely-akselilla. Kannattaa myös ottaa selvää, mitkä ovat kättelykulttuurin säännöt, esimerkiksi kutsuilla, miten huomioin naapurin kohdatessani. Miten nostan omaa arvoani kiinnittämällä huomiota puhtauteeni, vaatteisiini ja siisteyteeni. Poskisuudelmiahan meillä ei jaeta kuin harvoin, halaaminen on naisten tapa ja yleinen tapa , kun joku saa palkinnon tai valitaan joksikin kukkien kera. Tämä viime mainittu tapa tuntuu oudolta, miksi virkamiehen pitäisi halata jakaessaan kulttuuripalkinnon jollekulle, eikö pelkkä kättely riittäisi.
Yleisesti toisen ja toisten arvojen kunnioitus ei ole pelkästään hyvä tapa vaan arvo sinänsä. On niin helppo ylvästellä ja repiä kuin osoittaa kunnioitusta.

Sillähän se omakin arvo nousee, kun jakaa arvostusta muille.