Ihmisen kasvatuksesta

Hämeenlinnassa on päästy käräjille saakka lastenhoidon tiimoilla. Asiaa kommentoitiin asiantuntijavoimin myös TV:ssä A- Studiossa. Ei voinut välttyä A-studion kallistumisesta hivenen jutun asianomistajien puoleen päiväkodin ko. työntekijöitä vastaan. Ongelmaa tunnuttiin suurenneltavan vaikkapa mainitsemalla tässäkin yhteydessä tuo mörkö seksuaalinen hyväksikäyttö. Tuliko vastareaktio käräjäoikeuden päätöksestä, joka vapautti työntekijät syytteistä vai oltiinko muuten vaan "hellallettas"- linjalla. Tarkastellaanpa asiaa hiukan vielä. Lain periaate on nykyisin, että lapseen eivät edes omat vanhemmat saa käydä käsiksi. Olisi kuitenkin aika merkillistä, jos pieniä lapsia ei saisi ohjailla ja jopa tarttumalla siirtää toiseen paikkaan. Ja ei siinä tosiaan mitään rikollista ole. Toisaalta myös lastenpäivähoitopaikoissa on johtavalla henkilöllä vastuu pelisäännöistä. Tätä tuskin voidaan liikaa korostaa! Muuten, tämä esimiehen vastuu koskee kaikkia työpaikkoja, joissa jotain ristiriitoja on! Jos peilisäännöt on luotu, on paljon helpompi "pelata". Lasten päivähoidon kuviot pitäisi toki ammattihenkilökunnalle olla selvillä muutenkin. Vanhemmille pitäisi tiedottaa lapsen poikkeavasta käyttäytymisestä. Toisaalta yhteistyö vanhempien kanssa ei ole päväkodeissa eikä koko kasvatusketjussa ongelmatonta. Näyttää nimittäin siltä, että vanhemmat ajattelisivat nykyin, että kun maksetaan veroja tai muut maksut, niin heidän rakkautensa hedelmä on turvassa päivähoidossa ja koulussa. Ja niinhän pitäisi olla. Vanhemmat kuitenkin unohtavat, että lapsen ja kasvavan ihmisen käytös heijastaa myös kotioloja. Vanhemmat odottavat, että rahaa vastaan ratkotaan kaikki ongelmat myös ne, joita lapsi rahaa mukanaan vaikkapa erotilanteen myötä. Opettajia parjataan ja heistä valitetaan yhä enemmän. Yläkouluikäisten ongelmat ovat jo toista luokkaa kuin päivähoitopaikoissa. Stressaavia ja kuluttavia työpaikkoja kaikki tyynni! Miksi opettajiksi sitten ryhdytään? Vastaus: jo kauan on ajateltu, että lasten ja nuorten ohjaamista voi harjoittaa lähes kuka vaan. Rehtorien ja päiväkodin johtajien velvollisuus on saada henkilöstö täyteen keinolla millä hyvänsä. Eikä niin sanotut tuttavavakaupatkaan tuntityöläisten kohdalla ole koskaan poissuljettuja. Onhan niitä ollut maailman sivu. Aikansa ylioppilaskin kestää lastenhoitoa, kun siitä tulee ihan mukavasti palkkaa ja aikansa joku ns. ammatillinen asiantuntija voi tienata elantoaan opettamalla, kun oman alan työt eivät luonteelle sovi. Olisi aika jo saada sekä oppilaiden että vanhempien kannalta pätevä, pedagogisen koulutuksen saanut henkilö jokaisessa tapauksessa avoimeen paikkaan. Tämä pitäisi viedä lainsäädännön tasolle. Lääkärit ovat oikeutetusti kieltäytyneet terveyskeskusten stressaavasta liukuhihnatyöstä. vertaus onnahtaa tietenkin siinä, että lääkärintoimeen ei voi valita ketä vaan. Mutta opettajaksi voidaan. Eihän ongelmaan helppoa ratkaisua ole, mutta kun OAJ:kään ole suostunut asiaa sen kummemmin koskaan pohtimaan. En ainakaan ole kuullut. Puhutaan vain palkoista. Miten OAJ kehtaa ajaa epäpätevien asiaa. Yksi ratkaisu olisi tehdä avoimet paikat palkkansa puolesta niin alhaisiksi, että kiinnostus tällaiseen tilapäiseen "hanttihommaan" lopahtaisi. Opetusta ja lasten päivähoitoa ei annettaisi periaatteessa epäpätevien hoitoon.