lauantai 1. toukokuuta 2010

Hullun maailman soppa

Melkoinen keitto porisee. Eikä maistu oikein hyvälle, kun joukossa on monenmoista ainesta. Nesteenä on uutiset, jotka -- ylipäänsä ovat huonoja. Kotimaisten pikkupalojen, Ulvilan miehenmurhan ja tavallisten onnettomuuksien tuomien pikapalojen lisäksi soppaan on tullut tuhka-ainesta tulivuoresta sekä maustetta jumiin jääneistä lentomatkailija- höysteistä. Miten tätä uutissoppaa pystyy nielemään. Lisää aineksia: Nokiallakaan ei mene enää hyvin, nyt on luvattu tukea Kreikkaa miljardeilla euroilla ja lainarahalla. Obamakin käänsi takkinsa vaaleista ja merien öljyporauksia sallittiin ja pahin tapahtui. Ja tunnetusti, kun joku on mahdollista, se myös ennen pitkää tapahtuu. Nyt ovat Yhdysvaltojen arvorannikot tuhoutumassa.
Obaman kohdalla herää kysymys: vaiettiinko hänet jollakin tavoin Nobel-palkinnolla? Mitä Obamakaan on tehnyt kuin muutkaan poliitikot kuin puhunut kauniita sanoja lämpimikseen?

Suomessa on ministeririvistön yleinen linja ollut se, että ongelmien kohdalla sanotaan, että jotakin tullaan tekemään ja asiaa tarkastelemaan. En muista yhtään asiaa, jonka nykyinen hallitus olisi pystynyt ennakoimaan.

Tämä yksittäisen ihmisen uutissopan nimi on ”huolisoppa”. Kansalaisten pitäisi kantaa huolta asioista, joihin he hyvin löysästi – siis äänestämällä - pystyvät vaikuttamaan. Valitettavinta on se, että suuri massa käyttäytyy arvaamattomasti, koska vaaliehdokkaista on liian vähän tietoa. Poliittisen järjestelmän tulisi jossakin vaiheessa ennen vaaleja pistää kaikkien vaaliehdokkaiden kuvat ja taustatiedot ja ehdokkaan oma arvomaailma kuvan kanssa TV:sssä/Internetissä nähtäväksi. Tätä tarkoitusta varten pitäisi luoda selkeä tiedotusjärjestelmä, jolloin ennen vaaleja olisi ilmoitukset lehdissä, mistä vaalimateriaali ehdokkaista löytyy. Näin periaatteessa päästäisiin osasta hämärärahoitusta eroon. Äänestäjät saisivat tasapuoliset lähtökohdat valita ehdokkaansa, demokratia alkaisi toteutua.

Onneksi Internetissä keskustellaan. Poliitikkojen soisi lukevan näitä keskusteluja, joita luetaan ulkomaita myöten. Kyllä osalla kansalaisista on selkeästi terveet mielipiteet. Nyt aletaan nähdä mm EU:n kupla. Kun EU:n mukaan valtio ei voikaan säästää, vaan ”yhteisen edun” nimissä on maksettava miljardeja jonkun toisen valtion auttamiseksi. Kreikassa saavutettuna etuna on alhainen eläkeikä, sekä kohtuuton eläke. Tätä ei tavallinen suomalainen käsitä. Yhteiset verorahat menevät Kreikan kankkulaan.
Kerjäläiset marssivat harjoittamaan elinkeinoaan Suomen kaduille, vaikka kukaan ei tätä halua. Romania ei huolehdi omistaan.

Olin joku aika sitten Helsingin keskustassa kahvilassa kupposella. Kahvilan pitäjä oli turkkilainen, ja lopulta pienen keskustelun jälkeen ymmärsin, että tämä tulokas yhdeksän vuoden jälkeen elätti kunniallisesti itsensä yrittäjänä. Katselin suuresta ikkunasta ulos ja luulin olevani aivan jossain muualla kuin Suomessa. Suurin osa ohikulkijoista oli ulkomailta tulleita: ulkonäön perusteella: venäläisiä, aasialaisia, mustia. Ei tarvitse Vantaalta tuon kauemmaksi mennä kuin Helsingin Mikonkadulle, niin on jo ”ulkomailla” Onkohan Suomi enää itsenäinen, kun Eu määrää mihin rahaa on lapettava, ja toisaalta venäläiset ostavat maata paikoin läheltä Suomen sotilaallisesti tärkeitä alueita ja voivat ostaa maata rajattomasti, vaikka koko Suomen.

Osa ihmisistä voi jopa lamautua näitä huolia mietiskellessään. 70-luvulla Lasse Mårtensson lauleskeli, että kuka voi rakastaa kurjaa maailmaa, Jumala voi rakastaa… Mutta ihmiset vain tekevät yhä mielettömämpiä asioita täällä ”koto”- Suomessa. Eikö ihminen viisastu, vaikka koulutusta annetaan. No ehkä Suomessa ollaan vähän pitemmällä kuin Kreikassa, mutta—viisas lähtisi Eusta!