Hypätäänpäs maailmantaloudesta aivan kotimaisiin ympyröihin. Kunta on Suomessa alue, jolla on oma taloudellinen hallintonsa. Kunnalla on oikeus periä veroja. Kun rahasta ja tuotosta alettiin puhua edellisen taloudellisen kriisin aikaan alkaen v.90, kunnissa alettiin pohtia, että jokainen kunnan sisäinen yksikkö pitäisi nimetä tulosyksiköksi. Hienoa. Kunnan piti tuottaa tulosta, vaikka mitään kaupallista toimintaa ei ole. No tietenkin vähitellen kunnankin palvelut alkoivat maksaa vuosi vuodelta enemmän verrattuna aikaisempaan tilanteeseen, mutta mistään TULOKSESTA taloudellisessa mielessä ei voi puhua. Johtajien palkkoja on kyllä kunnissakin säännöllisin väliajoin muistettu korottaa. Myös edustusmenot ovat hulppeita. Kaikenkarvaisia päälliköitä riittää kunnissa ja niitä on lisätty. Valtion puolella hiljan on aloitettu tuottavuusohjelma. Hienoa sekin. Ja mitä tuotetaan: uusia innovaatioita, valtiojohtoisia yrityksiä, autoteollisuutta. No ei. tuottavuusohjelma on sitä, että eri valtionyksiköistä pannaan pois ihmisiä. Tuottavuusohjelma on työttömyystehdas.
Nyt on kohta kaksikymmentä vuotta puhuttu rahasta ja sen puutteesta ja siitä, että kaikki on kallista ja varsinkin ihmisten työ ja olemassaolo maksavat. Jotkut puhuvat mielellään myös tulevaisuudesta, kun ihmiset ikääntyvät ( huom! kaikki vanhenevat) ja siten luovat ongelmia. Minä en yhtään ihmettele, jos jonkun hieman sairas logiikka päättää harventaa väestöä. Karmea on ajatus, mutta älkää hyvät poliitikot , media ja uutisoijat jatkako enää tähän malliin. Lisää epätoivoa on tulossa. Uskokaa jo, median väki ja poliitikot, että RAHA EI OLE MIKÄÄN ARVO ITSESSÄÄN. Niin tiedän, että se joillekin on, mutta eikö tunnetun Roope- Ankankin elämänasenteessa ole jotain sairasta. Ja poliitikot, presidentti ja media! Jos puhutte työllisyydestä ja sen parantamisesta, niin perustakaa niitä yrityksiä itse. Eduskunta ehtisi hyvin johtaa ja ideoida kymmentä valtion yritystä ja säätää samalla lakeja. Palkatkaa kolmas avustaja! On asioita, jotka valtion pitäisi hoitaa peruspalveluna, ilman että markkinavoimat niitä heilauttelisivat. Valtion yritykset voisivat aivan hyvin tuottaa tappiotakin. Ei se tappiokaan olisi siinä pääasia, vaan se, että ihmiset ovat työssä ja voivat rakentaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan. Valtio voisi tehdä lannoitteita, vaatteita, autoja, rautatiekalustoa, linja-autokalustoa, laivoja, tietokoneita, kelloja, printtereitä, printterimusteita, aseita ja vaatteita armeijalle, lentokoneita armeijalle, helikoptereita armeijalle, leluja lapsille jne. Mutta älkää puhuko kannattavuudesta ja rahasta. Painakaa vaikka suomen markkoja, joita käyttettäisiin suomalaisen, valtion teollisuuden rahoittamiseen. Suomen markan käyttö olisi sitä, että sillä saisi ostaa vain kotimaisia tuotteita, myös elintarvikkeita. Siis kotimarkkinateollisuus käyntiin. Suomalainen voisi elää suomalaisesta työstä sekä syödä suomalaista ruokaa. Eli olisi todella suomalainen.
Tämä jatkuva rahasta ja talouden kriisistä puhuminen on hyväpalkkaisten oman syyllisyyden kääntämistä huono-osaisten syyksi. Kun ei tiedetä mitä pitäisi tehdä, niin puhutaan rahatalouden kriisistä, vaikka sitä ei todellisuudessa hyväosaisilla koskaan ole ollutkaan.