keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Myyntimiestä tarvitaan

Kauppa on sitä, että joku tarjoaa jotain ja joku maksaa. Myyjä on avainasemassa silloin, kun kaupankäyntiin liittyy esittelyä tai myytävän kohteen prosyri tai mainos. Mutta eikö vähän kaikki asiat pitäisi saada ”myydyksi”. Olen aina silloin tällöin kokenut, että asia tai tavara tai palvelu ei sinänsä itseään myy. Jokaisen, joka tarjoaa jotain asiaa, tulisi saada toinen osapuoli vakuuttumaan siitä, että vastapuoli saa siitä jotain. Otan esimerkin. Monet järjestöt keräävät rahaa toimintaansa, esimerkiksi Punainen Risti. Vakuuttavaan asian myymiseen liittyisi ehdottomasti se, että lahjoittajalle selviäisi, mihin rahoja käytetään seikkaperäisesti selostettuna, miten rahat käytännössä kulutetaan: kuinka paljon esimerkiksi Punaisen Ristin hallinto eli toimistotyö maksaa, kuinka paljon uusia maastoautoja ostetaan ja kuinka paljon lopulta paljon jää sitten varsinaiseen avustustyöhön. Myyntitapahtumaa edistäisi myös myytävän asian anti eli mitä maksaja muuten saa mahdollisen hyvän mielen lisäksi. Hyvä asia olisi varmasti jokin mahdollisuus osallistua tavalla tai toisella toimintaan. Kaiken kaikkiaan läpinäkyvyys ja selkeys seikkaperäisesti kerrottuna edistää takuuvarmasti asiaa. Muistellessani kursseja sekä koulunkäyntiäni ja vanhoja opettajiani, tulee mieleen kuinka paljon mielenkiintoisempaa omaksuttavaa jokin oppiaine olisi ollut, jos kouluttaja olisi osannut sen ”myydä” oikein. Sama koskee tietysti taiteen, elokuvan tarjoamista. Eikä siinä tarvita koko suomalaisen elämänmuodon ja sukujen tai ihmisten perusteellista luonnesetvimistä. Katsottavan elokuvan saa aikaan klassisen draaman kaavan mukaan, jossa on ristiriitajakso. Jännitteet tekevät elokuvan. Myöskään liikaa asiaa asiakas ei jaksa sulattaa. Hyvin myyty sisältää oleellisen asian ja sopivan mielenkiinnon herättämisen. Jos haluaa saada ihmiset mukaan politiikkaan, järjestö - tai harrastustoimintaa, pitää asia ”myydä”. Olen itse törmännyt monissa tilanteissa ja tilaisuuksissa siihen, että ei ole innostanut, kun asian esittely on jäänyt torsoksi. Mikä sitten lääkkeeksi tähän osaamattomuuteen, jota on niin paljon ilmassa että joskus melkein sääliksi käy näitä ihmisiä. No yksi asenteenmuutos täytyy tapahtua juuri tässä läpinäkyvyydessä, millä asioita esitellään. Kapulakieli ja fraasit ovat kaikkein tukahduttavimpia tässä prosessissa. On tehtävä selväksi, mitä kohteena oleva ihminen saa ja hyötyy. On pidettävä huolta myös myöhemmästä kontaktoinnista ja oltava valmis ojentautumaan palautteesta.