Kieli kehittyy

Kouluaikoinani eräs vanha ( kalkkis ) opettaja käytti muotoa ”sillä tapaa” sen sijaan, että olisi sanonut ”sillä tavalla”. Nyt tämä sanonta ”tapaa” on tullut niin yleiseksi, että itselläni tulee aina vanhahtava olo, kun luen tai kuulen sen. Sanonta sopii johonkin yhteyteen, mutta ei aina. Luulen muodon ”tapaa” tulleen käyttöön siksi, että on turvallisempaa käyttää tätä partitiivinomaista epätarkempaa ilmaisua ”tavalla”-muodon sijaan. Ajat ovat tulleet epävarmoiksi, asiantuntijatkaan eivät olla enää aivan eksakteja. Sen sijaan jossakin vaiheessa lanseerautui yleiseen käyttöön ”sairausloma.” En ymmärrä, mikä voisi olla alkuperä, mutta emme kuitenkaan sano ambulanssin vastineeksi sairausauto, vaan sairasauto tai sairaankuljetusauto ( joka taas on selvästi pidempi ilmaisu ). Ymmärrän tämän” tapaa”- muodon kehityksen sitä taustaa vasten, että voisi kuvitella kielellisten ilmaisujen lyhenevän. Sen sijaan sairausloma-ilmaisussa ei ole mitään selitystä. Eräs yleisesti käytössä oleva sana: ”vuokranantaja” särähtää aina korvaani. Vuokrahan tarkoittaa rahasummaa, joka huoneistosta maksetaan sille, joka on vuokrannut asunnon jollekulle. Eihän tilan haltija, henkilö mitään vuokraa anna, hän on vuokralleantaja ja taas huoneiston käyttöönottava on vuokraaja. Mikä on sen henkilön subjektinimi, joka antaa vaikkapa sukulaiselleen rahaa vuokraan. Onko hän vuokrarahanmaksaja vai kenties vuokranantaja. Varmastikaan ei jälkimmäistä termiä voi käyttää vaan taas selvästi pidempää ilmaisua. Nyt ollaan Suomessa sanaa kirjoittamassa vitsikkäästi painovirheelliseen asuun somessa. Lanseeraus on uusi ja näyttää tulevan iltapäivälehdistä. meni vähän aikaa ennen kuin hoksasin lyhenteen tarkoittavan sosiaalista mediaa. Eikö voisi sopia, että se lyhennettäisiin so-me. Kun iltapäivälehdissä käytetään erilaisia yksiköitä ja termejä, voisi olettaa, että perään löytyy selitys, koska henkilöidenkin perään saadaan ainakin puolue ja ikä näkyviin. Somen perään ei liene vaikea kirjoittaa ( sosiaalinen media ), vaikka termi pitkä onkin. Sanat kun vaan voivat olla pitkiä ja lyhyitä. ”Verolippu” se vasta hauska sana onkin, siis lippu mihin, onneen vai elämään seuraavaksi vuodeksi? Eikö tähän yhteyteen millään saada jotain muuta sanaa. Lippuset ja lappuset kulkevat pöydillämme, mutta verot ovat selviä numeroita, eikö kyseessä ole aina jonkinlainen ”laskelma”. Olisiko tässä ”laskelma”-sanassa jokinlainen perusmuoto verolipun korvaamiseksi. Veronimityksiä on osattu kuitenkin keksiä vuosikymmenien mittaan, liikevaihtovero, arvonlisävero, lähdevero solidaarisuusvero, kiinteistövero. Oli miten oli verolippu taas lopsahtaa autonkäyttäjille, siis lippu siihen, että saa käyttää omaa autoaan. ******* Vapaa markkinatalous on julma. Se perustuu tarjouskilpailuille. Ymmärrän kyllä voittajia, mutta entäs ne toiseksi tulleet? Olen monesti miettinyt, mistä ne alimmat tarjoukset revitään. Voisi kuvitella, että EU tai julkinen taho kantaisi huolta kaikista yrityksistä ei vain alimman tarjouksen tehneistä. En tiedä, miten, mutta onneksi ei tarvitsekaan, kun se ei kuulu tehtäviini. Valtio ei ole yrittäjä, mutta voisi se kuitenkin olla yrittäjän puolella. Kirjoitin edellisessä blogissani autoveron poistosta. Se ei varmaan enää hyödytä. Eu sekoittaa pakkaa ja sitä paitsi paljon kansallista ylpeyttä ja osaamista ja samalla työllisyyttä on kohta poissa. Hesarin kuukausiliite ( Helmikuu 2013 ) kertoo Karvosen perheyrityksestä murheellisen tarinan. Toimittajalle paljon jutun juurta, mutta lukijalle, suomalaiselle murheellista luettavaa siitä kuinka ahkera ja osaava yrittäjä jäi kilpailutuksen jalkoihin. Kukaan ei ollut huolissaan, miten tässä käy, yrittäjä parka joutui turhien sertifikaattien ja joustamattomuuden uhriksi. Osaamista olisi ollut. Samassa kirjoituksessa kerrotaan, mitä Suomessa ei valmisteta tai ole pitkään aikaan valmistettu, luettelo ei varmaan ole kattava: rynnäkkökiväärit, tulitikut, kännykät, lenkkitossut, perämoottorit, tupakka, radiot, lentokoneet, fanipaidat, pyykinpesukoneet, televisiot, tietokoneet. Poliitikoilla on hieno termi tähän kaikkeen rumbaan, johon lukeutuvat esimerkiksilopetetut puunjalostustehtaat: rakennemuutos! Nyt edellämainittuja tuotteita saada edes autoveronpoistoelvytyksellä takaisin suomalaiseen tuotantoon. Kuinkahan paljon Suomea jo oikeasti omistetaan ulkomailla?