Koira - elämän tarkoitus ?

 

 

Koiria omistetaan yhä enemmän Suomessa. Niitä on jo noin  600 000. Iso osa näistä elikoista asustelee kerrostaloissa ja talouksissa, joissa niitä ei pitäisi olla: koira jää yksin päiviksi ja kehittyy luonteeltaan väärään suuntaan. Suurin osa koirista on lemmikkejä, jotka koetaan perheenjäseniksi.

 

Vuonna 2003 säädettiin uusi järjestyslaki, jossa on erikseen pykälät koirakurista. Laissa on piilotetusti sanottu, että koiria saa taluttaa lenkkipolulla kunhan eläin on kiinni. Koiranomistajat ovat nykyisin hyvinkin selvillä siitä, ettei laki ainakaan kiellä lenkkipolun käyttöä koiran ulkoiluttamiseen. Toisin sanoen, kun laki ei kiellä , niin se on sitten on sallittua. Ne, jotka ovat tottuneet, että lenkkipolut on tehty ihmisten liikunnan tarpeita varten, saattavat kokea, että eläimen oikeudet menevät ihmisen edelle. Kun lakia valmisteltiin ja se tuli voimaan, muistini mukaan asiasta ei tiedotettu suurelle yleisölle eikä asia ollut mikään uutinen. Kun koirien omistajien määrä on jatkanut kasvuaan vuosi vuodelta, on sääntö, että joku ulkoiluttaa koiraansa lenkkipolulla parhaaseen ulkoiluaikaan iltapäivällä. Mielestäni tämä oikeus tuli lain myötä käytännöksi ns. ” puun takaa.” Ymmärrän kyllä lain laatijan logiikkaa. Varmaankin ”asiantuntijataholta” on kysytty ja saatu vastakysymys, että missä koiria sitten ulkoilutetaan. Kaupunkialueilla on koirapuistoja, mutta niitä lienee vielä nykyisin liian vähän. Ja eivätkä koiran omistajatkaan pidä koirien haukkumisesta. Koirapuistossahan ne räksyttävät toisilleen. Itselleni yksikin haukkuva koira merkitsee päivän osittaista pilaantumista. Koiria varten pitäisi tehdä omia reittejä, jotka olisi merkitty koirien ulkoilupoluiksi. Mutta mistäpä niitä keskelle kaupunkialueita tehtäisiin.

Ajatellaanpa asia luvuilla: Koirat saattavat ulostaa useita kertoja päivässä, mutta olettaisin parin ”läjän” jäävän kolmannekseen koiran syömästä määrästä. Jos koira syö kilon päivässä, niin ulostettu määrä on noin 300 g. 600 000 koiran kohdalla ulostetta kertyy 180 000 kiloa päivässä eli noin 64 tonnia vuodessa. Se on iso määrä sitä ihtiään, ikään kuin ihminen ei sitä saisi tarpeeksi aikaan. Asialla on myös ympäristömerkitystä siellä, missä lumet sulavat puroihin ,jokiin ja sitä myötä vesistöihin. Esimerkiksi Helsingissä on paljon puistoja juuri meren rannalla. Keväisin lumien sulamisaikaan  asian laidan saa selville hajusta. Laki velvoittaa korjaamaan jätökset, mutta äärimmäisen harvoin olen nähnyt taluttajan myöskin keräävän tai olleen valmistautumassa keräämään jätöksiä. Kaikkia koiria eivät kasvata oikeat ihmiset ja koiria pidetään vääristä motiiveista. Kaikki halukkaat oppivat ajamaan kyllä autoa, mutta väitän, että kaikki eivät opi kasvattamaan koiraa. Kennelillä on sivuillaan hyvät kasvatusohjeet koirien pitäjille ja ohjeet niille, jotka koiran aikovat hankkia. Kuinkahan monet vaivautuvat noudattamaan näitä neuvoja, kasvattamaan koiransa niin, että niistä ei ole vaaraa? Kuinkahan moni tietää, että koira on vaarallinen sen syljen sisältämän bakteerin vuoksi. Koiran nuolaisu voi johtaa ikäviin seurauksiin.

 

http://www.studio55.fi/matkailu/article/koirasi-nuolaisu-voi-johtaa-amputaatioon-tai-kuolemaan-naita-tauteja-lemmikit-levittavat/131502

 

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/koiranpureman-infektio-voi-johtaa-kuolemaa/1702369

 

http://www.petsie.fi/forums/20506-koirasi-ruokintakulut-kuukaudessa

 

Sitten ne ruokintakulut. Keskustelujen perusteella ihmisillä menee yhden koiran kuukausikuluihin 20-130 euroa, mikä minimissään tekee 240 euroa  ja varmasti monella yli 1000 euroa vuodessa riippuen siitä mistä koiraruoat ostaa. Lisäksi tulee mahdolliset hoitokulut koskien koirien rokotuksia ja terveydenhoitoa.

Koirat tuottavat sisäilmaan karvoja ja pölyä, josta on haittaa allergikoille. Tietenkään allergiaperheeseen koiraa ei otetta, mutta karvat ja pöly siirtyvät vaatteiden mukana työpaikoille ja muihin talouksiin ja tuovat sitä myöten ongelmia.

 

Voi kysyä, mistä tämä kaiken aikaa lisääntyvä koiraharrastus kertoo? Ainakin se kertoo, että elintaso on niin korkealla, että on varaa ylläpitää koiraa. Ja kun  todellakin on niin, että koiraa pitää ulkoiluttaa 3-4 kertaa päivässä, niin aikaahan siihen menee ja jostakin muusta se aika on sitten poissa.  Koiran pito tuo varmaankin elämänsisältöä. Tietenkin kyse on asioiden asettamisesta arvojärjestykseen. Valitsevatko koiraihmiset etelänmatkojen ja koiranpidon välillä? Tai ehkä kulttuuriharrastusten tai kuntoliikunnan välillä? Tietenkin koiran ulkoiluttaminen tuo liikuntaa myös ihmiselle, mutta eiköhän se liikunta ole  tässä yhteydessä aika marginaalista.

Ymmärrän, että koira voi olla jollekulle todellinen ystävä unohtamatta niitä lajiin kuuluvia jotka ovat hyödyksi.

Joka tapauksessa koirista on haittaa siinä missä autoilustakin, joten koirien pakollinen verotus olisi paikallaan. Tätä nykyä kunnat eivät yleisesti ottaen verota koiria. Ja kun kalastaja joutuu lunastamaan luvan harrastustaan varten ja on velvoitettu pitämään luvan mukanaan, niin eihän olisi yhtään suurempi vaatimus edellyttää samanlaista lupaa koirienomistajille. Tätä seikkaa puoltaisivat kaikki ne vaarat ja haitat, joita koirat tuovat ympäristölleen. Koiranomistajan pitäisi suoritta jonkinlainen koiranomistajan ”ajokortti”. Ei ole harvinaista sekään, että koiranomistajat antavat lemmikkinsä haukkua kesäpaikoilla. Koirahan haukkuu luonnossa helposti kaikkea, mikä siellä liikkuu. Tämä on mielestäni jo kotirauhan häirintää. Laki koirakurista on monella tavalla vaillinainen.

Arkkipiispalla "asiaa"

Arkkipiispa Kari Mäkinen pyytelee julkisesti anteeksi homojen saamaa kohtelua Suomessa. Arkkipiispa on virka, jonka edustaja vielä saa automaattisesti tietyn statuksen Suomessa. Myös hänen sanomisillaan on tietty painoarvo, ainakin ne julkistetaan mediassa ja nykyisin , varsinkin, jos asia koskee homojen oikeuksia. Ja mitkä ne ovat? Ei sen vähempää kuin avioliittoon vihkiminen ja lasten saaminen, vaikka homopari ei niitä itse tee. Luulisi arkkipiispalla olevan muutakin anteeksipyydettävää kirkon puolesta, jos sille linjalle lähdetään. On monia, joita luterilaisen kirkon armeija - ja sotakytkennät ovat loukanneet. Ja samaan syssyyn myös sotaan johtaneet pöytäpuheet niissä piireissä, jota Kari Mäkinenkin edustaa. Kirkko on ollut oikeiston kirkko ennen sotia. Kanssa on nöyryytetty sillä, että kirkolle on pitänyt maksaa ja jossakin päin oikein kymmenykset sadosta. Kirkkoherra on kuulunut kylän eliittiin, jolla on ollut oikeus kieltää joltakulta oikeus opettajan virkaan, jos tämä on toiminut jossakin toisessa uskonnollisessa yhdyskunnassa. Tässäkin olisi anteeksipyytämisen paikka. Anteeksipyytäminen on asia sinänsä. Siihen sisältyy jotakin, jossa joku on syyllinen. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan Kari Mäkinen itse, vaan kirkko ja ihmiset, joiden ”pöydissä arkkipiispa on istunut”. Mutta eihän tämä ole mikään anteeksipyyntö, jos pöydissä istujat edelleen jatkavat pahoja puheitaan. Tässä tapauksessa asia kääntyy muiden syyllistämiseksi, käytännössä kaikkien heteroiden. Näyttää siltä, että yhä enenevässä määrin julkisuudenhakuisuudessa on kysymys puolen valitsemisesta, joko vastaan tai puolesta, oli siinä sitten järkeä tai ei. Kari Mäkinen oli jo ennen arkkipiispan vaalia liputtanut homoasian puolesta toisin kuin hänen vastaehdokkaansa Miikka Ruokanen, vaali päättyi ääniin 593–582. Noin viisikymmentä prosenttia vaaliin osallistujista olisi ollut toista mieltä . Olisi luullut, että vaalin tulos olisi velvoittanut ottamaan huomioon myös rajan toisella puolella olevat. Kunhan ei päädyttäisi vielä siihen, että kirkko joutuu arkkipiispan suulla pyytelemään anteeksi heteroiltakin. Jako, jossa spekuloidaan sukupuolisella suuntautumisella on toisaalta poissa tästä maailmasta. Mutta se nyt sattuu olemaan muotiasia, jolla päästään medioihin. Yhtä järjetön on jako EU-kelpoisiin ja kelvottomiin puolueisiin ja ja maahanmuuttajakielteisiin- myönteisiin, tässä se nykyajan edistyksellinen kolmijalka onkin. Näistä asioista ei voi puhua kuin yhdellä tavalla. Ikävä juttu. Suomen valtakirkko on Lutherin nimissä, mutta Lutherin mielipiteet ja saarnat on unohdettu tai niitä ei ainakaan tuoda esiin. Ja tietenkin se on vaikeata, jos yhdestä asiasta on tehty kynnyskysymys. Itselleni on aivan sama, miten kukin toteuttaa seksuaalista identiteettiään. Olen suvaitsevainen, mutta, on sitten toinen asia, kun astutaan perinnealueelle, jota avioliitto on kauan ollut. Mutta oli miten vaan, homojen edustus on alle prosentin luokkaa koko väestöstä, siis vähän ja parisuhteiden määrä vielä vähemmän. Voi, kun saataisiin kuulla arkkipiispalta selkeitä totuuksia kristinuskosta ja sen merkityksestä kaikille ihmisille.

Jalkapallo vs. jääkiekko

Presidentti Martti Ahtisaari on laukaissut joskus kaiken muun lisäksi, että ”suomalaiset ovat hyviä kypärä päässä.” No vinha perähän siinä on, mutta mikä sai Ahtisaaren tällaiseen ajatuksen lausumaan. Ajatuksessa on jotain negatiivista ja jotain positiivista. Olisiko painoarvot fifty-sixty Matti Nykäsen ikiviisasta ilmaisua käyttäen. Jotenkin Ahtisaaren lausumaan sisältyy ajatus, että suomalaisilla on muuten heikko itsetunto, mutta, kun laitetaan kypärä päähän, niin tapahtuu kuin Kippari-Kallelle, joka sai pinaattia. Ilmeisesti Ahtisaari halusi myös sanoutua irti tästä heikosta itsetunnosta, kun hänellä oli myös yleispohjoismaisia sukujuuria. Suomalaisten itsetuntoon Ahtisaari viitasi myös Nobel-puheessaan, kun sanoi, että hänen saamansa palkinto kai kohottaa suomalaisten itsetuntoa, kun suomalaisia nobelisteja ei juuri ole, vaikka hänessä onkin kahdeksasosa ruotsalaista ja toinen norjalaista perimää. Ahtisaarella ei ollut kypärää päässä tilaisuudessa! Yritin aikani seurata jalkapallon MM-kisoja, mutta minua alkoi etoa tämä teatteri. Aikuiset miehet juoksevat pallon perässä suurina tähtinä ja osa tukkakin viimeisen päälle laitettuna, kenellä irokeesikampaus, kenellä mitenkin leikattuna. Nämä tähdet, joilla on huipputienestit, tavoittelevat esiintyessään lisää ja lisää yksilöllistä huomiota. Tämä teennäinen hiusten laittelu oli minulle liikaa. En vaan voi sille mitään, että asia tökkää minua, kun siihen sisältyy tällaista teatteria. Enää ei riitä, että ollaan mitä ollaan pelaajina kentällä, vaan tukkaa laitellaan suurta yleisöä varten. Tätä teatteria löytyi joka joukkueesta. Jotenkin vaikuttaa myös siltä, että tämä kaveriote, niskasta taputtelu on jotain sellaista, joka alkaa vaikuttaa vähän gay-showlta. Kaiken lisäksi isot miehet irvistävät pienimmästäkin kontaktista sekä kaatuilevat kuin akat tappelussa. Rasittavaa katsottavaa myös siltä osin. Myönnettävä on, että jalkapallossa voi olla myös jännittäviä ja katsottavia pelejä, mutta harvemmin. Jääkiekossa asiat ovat toisin. Kaverit kuoriutuvat hikisinä pörröpäinä tauolle ilman mitään hiuskuontalon kiharrusta, ollaan sitä mitä ollaan. Kyllä miesten jääkiekko on äijäpeli aivan toisessa luokassa kuin jalkapallo. En sure yhtään, että Suomella ei ole ollut menoa MM-kisoihin. Mutta nehän ovatkin aivan pöllöjä nykyisin ( huuhkajia ). Ainakin äkkinäinen menee nimityksestä sekaisin. Jääkiekkoilijat ja jalkapalloilijat toki riemuitsevat maalista ja voitosta samoin, jääkiekossa vaan ei ole tällaista ihokontaktia kuin jalkapallossa. Sitä suren katsoessani jääkiekkoa nykyisin, että tuomarit voivat täydellisesti ratkaista pelin, kuten näytti käyneen viimeisessä MM-kisaturneessa Suomen ja Venäjän välillä.

Ihminen vs eläin

Kehitysoppiin uskovat pitävät ihmistäkin eläimenä. Kummallista kyllä Animalia-järjestö ( Koe-eläinten suojelu ry ) ei ole esittänyt yhtään puoltavaa lausuntoa esimerkiksi vanhuksista, jotka saavat käydä vain ”wc-päivinä” tarpeillaan tai jotka jäävät epäasialliselle hoidolle. Animalia järjestö ajaa eläimien asiaa ja on keskittänyt toimintansa sekä lääketieteessä käytettävien eläinkokeiden lopettamiseen sekä turkistarhauksen kieltämiseen. Tämä on muodikasta, nuorten aikuisten keskuudessa. Animalia sivujen mukaan asia on jo 50 v vanha. Mutta radikaalit ja laittomat piirteet toiminta sai, kun ns. kettutytöt iskivät 1995, jolloin tarhakettuja päästettiin vapaaksi luontoon. Tällaisesta teosta ei hyötynyt kukaan, tytöt saivat velkataakan , jota maksavat kauan, heidän lapsensa jäivät jostain paitsi, tarhayrittäjät kärsivät tappioita ja lisäksi vapaaseen luontoon päästetyt eläimet eivät ehkä selvinneet. Luonnonsuojeluliiton mukaan päästetyt eläimet aiheuttavat joka tapauksessa luonnontasapainon heilahduksia ja voivat tuoda tauteja luontoon. Ja kaiken lisäksi toimintahan on rikollista tässä muodossa. Kyllähän eläimiä voidaan kohdella ja on kohdeltu huonosti ja rikoslakiin on kirjattukin eläinsuojelurikos. On aivan oikein, että eläimiä kohdellaan asiallisesti ja kotieläiminä kasvatettavat saavat kasvaa hyvässä ympäristössä. Mutta kysymys on enemmän ihmisen itsensä sisäisestä saastumisesta kuin eläimistä, siis moraalista. Albert Shcweizer opetti elämän kunnioittamista, ja periaate on hyvä ja kaunis ja jalo. Schweitzer työskenteli ihmisten parissa, hänelle tärkeintä olivat ne elämänarvot, jotka liittyivät ihmisiin. Animaliankin pitäisi lähteä liikkeelle ihmisistä eli painopiste on väärä. Valistusta ja moraalisaarnoja tulisi kohdistaa ihmisille. Nyt näyttää toiminta olevan eläinten puolesta ihmisiä vastaan. Arvostellaan ihmisiä siitä, että sikaloissa ei ole virikkeitä. Kanoillakin pitää olla virikkeitä, ne eivät saisi enää olla suljetuissa tiloissa 12 viikkoa kauempaa. Eu:n kuoro on nyt ylinnä. Animalia ei älähdä, jos joku lapsi kuolee vahingossa liiasta kurittamisesta. Mihin vetää eläinsuojelun raja? Pitääkö verkko- ja katiskakalastus kieltää. Pitäisikö metsästys kieltää, kun haavoittunut eläin saattaa kitua pitkän aikaa. Miten on Espanjan härkätaisteluiden? Entä eläintarhat? Tuskin eläimet ovat kymmenien neliöiden alueella oikeassa ympäristössään. Entä lemmikkikoirat ja kissat kerrostaloissa, näistä ei Animalia hiiskahda sanallakaan tai akvaarioiden kalat. Tai sitten mitä sanoo Animalia siihen , että liudoittain lintuja ja eläimiä paleltuu yhtäkkisten kylmien säiden takia. Ja vuodesta toiseen ollaan huolesta väärällään saimaannorppien takia. Miksi? Minun mielestäni Saimaan norppa kuolkoon sukupuuttoon, jos ei selviä! Rottia ainakin löytyy Animalian iloksi kaupungeista! Mutta hellanlettas siinähän se ero onkin, norppa kun on niin sympaattinen, mutta rotta ei, paitsi ne valkoiset tutkimuskäytössä olevat, joiden ansiosta ihmiset saavat tietää lääkkeiden vaikutuksista ja joiden avulla kehitetään uusia lääkkeitä. Tätäkin Animalia vastustaa. Siis viis ihmisistä, kunhan valkoisetkin rotat saavat juosta jossain vapaasti. Tietoni mukaan nämä tutkimusrotat saavat hyvän hoidon ja kohtelun, siis varmasti yhtä hyvän kuin vanhukset loppupeleissä, siis ihmiset! Olen samaa mieltä Animalian kanssa siitä, että eihän siinä tietenkään ole järjen hiventäkään, että arvoturkisketut juoksevat metrin häkkiä ympäri. Itse en jaksaisi sellaista katsella. Mutta tämä onkin se pointti, siis laajennettakoon tarhakettujen elinoloja. Jos eläinten ja Animalian jäsenten kärsimyksiä verrataan toisiinsa, niin voisi kysyä kuka tässä kärsii? Eikö ongelma ole enemmänkin Animalian eikä eläinten. Turkis on Animalian mukaan ylellisyystuote. Eihän niitä kukaan juuri uskalla enää Suomessa pitää, mutta kautta aikain turkiksia on käytetty pukimena. Nykyisin niitä ei vain käytetä, koska metsästä ei ainakaan luvatta saa metsästää yhtään mitään ja tuskin enää turkiksia varten. Voi tietysti kysyä, mitä varten metsästetään ja ammutaan mm lintuja, kun sitä ei enää ammatikseen kukaan tee? Koko metsästystoiminta ei saa minultakaan ymmärrystä. Mitä pihapiireissä lymyäviin susiin ja karhuihin tulee, niiden lopettaminen on asiallista ja kannatettavaa. Kiinnostava kysymys kesää odotellessa: antaako eläintensuojelija hyttysten imeä vapaasti käsivarrestaan?

Ovatko hyvät ideat hukassa?

Autovero jaksaa puhuttaa. Viime vuonnahan autoveroa taas muutettiin ja tietenkin niin, että isommat autot kallistuivat eli juuri ne, jotka olisivat Suomen teillä turvallisia ja joita mökkien omistajat käyttävät. Valtiovallan ( ministeriön ) laskelmat olivat että autoveron fiilauksella saadaan valtiolle lisätuloja. Täytyy sanoa, että näitä laskijoita ei kannata kenenkään palkata liiketoiminnan palvelukseen. Nimittäin toisi kävi, kaavailtu lisätulo jäi saamatta ja automyynti laski ja verotuotto pieneni 60 miljoonan verran. Ihmiset ajavat edelleen vanhenevilla autoillaan, eikä siihen mitään huonoa sanottava ole. Vanhat autot myös työllistävät, korjaamoalalla menee paremmin ja sitä kautta verotulot kasvavat, mutta se ei näy veronikkareiden papereissa. Eräänlaista putkiaivoisuutta tämäkin. Mutta veroministeriö ei anna periksi. Työtänsä kun tekevät, joka aamu alkaa aherrus ikioman näytön ja työpöydän ääressä. Menetetyt tulot on saatava takaisin. Ei riittänyt, että lehdet pantiin arvonlisäverollisiksi, nyt on seniorikotien ruoka muutettu ”markkinakelpoiseksi” ja kuulemani radiojutun perusteella Espoossa eräästä seniorikodista poistui eläkeläisateria, koska kaikkien ihmisten täytyy maksaa ns. markkinahinta. Hintaan lisättiin arvonlisävero. Koska autoveron tuotto ei ollutkaan se, mikä sen piti olla, mentiin seniorikodin asukkaiden kukkarolle. Auton katsastus on pakollinen ja lakisääteinen. Jos autoa ei ole katsastettu ja siitä jää kiinni maantiellä, ajo pysähtyy siihen. Katsastus on yksityistetty 2003, jolloin valtion yhtiö Suomen Autokatsastus myytiin pääomasijoittajille ja yhtiön johdolle ja edelleen syntynyt A-katsastus ja K1-Katsastajat myytiin ulkomaisille pääomasijoittajille. Tämän jälkeen mainittujen lisäksi on syntynyt lukuisia yksityisiä kotimaisperäisiä katsastusasemia, mutta oikeata autoilijaa palvelevaa kilpailua ei tullutkaan toisin kuin alkuperäisen väittämän mukaan olisi pitänyt. Tähän on syynä se kaksinaamaisuus, että toisaalta katsastus on pakollista ja toisaalta katsastusasemat ovat yksityisiä. Alalla valitsee ns. oligopoli eli vajaa kilpailu ja on muodostunut hiljainen kartelli. Mikään katsastusasema ei ole erottunut viittä euroa alhaisemmalla hinnalla toisesta. Kunpongeilla tarjotaan ”tarjouskatsastusta” 35 eurolla, normaalin hinnan ollessa keskimäärin 36,77 euroa! Valtiovalta on havainnut virheen, ehkä median paineessa; asiaa on käsitelty myös kriittisesti TV:n ajankohtaisohjelmissa. Kaavailussa on antaa katsastuslupia korjaamoille. Mutta eiköhän tässä jouduta ojasta allikkoon. Korjaamot löytävät kyllä sen verran vikoja autoista, että hinnat eivät käytännössä laske. Vuonna 2006 suurimmat katsastajat A-Katsastus Oy ja K1-Katsastajat myytiin ulkomaalaisille pääomasijoittajille. A-Katsastuksen omistajaksi tuli englantilainen Bridgeport Capital ja K1-katsastajien omistajaksi espanjalainen Applus. Yksi asia, mitä aina ihmettelen, missä ne rahat sitten ovat, kun suomalainen omistaja myy firmansa ulkomaille. Näistä asioista ei uutisia ole, ettei vaan pääomat olisi veroparatiisessa. Nyt lähti Raukaruukki ruotsalaisille.Päivittäin tulee samanlaisia uutisia ja sen seurauksena satoja ja taas satoja joutuu työttömiksi. Guggenheimiä- muesota ajetaan kuin ns.” käärmettä pyssyyn”. Helsingin valtuusto on tehnyt päätöksen arkkitehtuurikilpailun järjestämisestä ja tontin varaamisesta museolle. Kulttuuri on sinänsä kannatettava asia. Mutta eikö tämä Kiasma sitten riittäisi? Ilmeisesti ns. ” ruokahalu kasvaa syödessä”- sanonta pitää tässäkin paikkansa. Kiasmassa on ollut paljon kävijöitä ja sen perusteella voitaneen sanoa, että kuvataide on populäärimpi kuin esimerkiksi ooppera, vaikka tavallinen kansa helposti mieltää molemmat elitistisiksi. Tosiasiassa taidemuseo on taiteen varasto ja tällaisten tilojen tarvehan on loppumaton. Tavallisesti taidemuseoissakin on kellareissa ja piilossa iso määrä taideteoksia ja ne kaiken aikaa lisääntyvät. Ja tietenkin Kiasmasta osa teoksista löytäisi paikkansa uudesta Guggenheimista. Ja kohta sekin on täynnä. Taiteen arvottaminen on vaikeata. Osan taideteoksista voisi viedä kaatopaikalle aivan sumeilematta. Näin saataisiin tilaa uudelle. Mutta jollei viedä kaatopaikalle, niin annettaisiin markkinavoimien määrätä, myytäisiin aika ajoin kokoelmia tyhjäksi, näin saataisiin tilaa uusille teoksille. Kyllä venäläiset ostavat. Näyttäisi siltä, että venäläiset ostavat Suomesta kaiken aikaa myöten tai sanotaanko, että ei venäläisillekään huono kelpaa. Stalin halusi Viipurin, Laatokan Käkisalmen, Enson, voimalaitoksia ja isot ylimääräiset lahjat siihen vielä päälle. Silloin , kun sotakorvauksia alettiin maksaa, löytyi ihmeen paljon toimeliaisuutta ja osaamista. Mihin se katosi?