sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Koira - elämän tarkoitus ?


 

 

Koiria omistetaan yhä enemmän Suomessa. Niitä on jo noin  600 000. Iso osa näistä elikoista asustelee kerrostaloissa ja talouksissa, joissa niitä ei pitäisi olla: koira jää yksin päiviksi ja kehittyy luonteeltaan väärään suuntaan. Suurin osa koirista on lemmikkejä, jotka koetaan perheenjäseniksi.

 

Vuonna 2003 säädettiin uusi järjestyslaki, jossa on erikseen pykälät koirakurista. Laissa on piilotetusti sanottu, että koiria saa taluttaa lenkkipolulla kunhan eläin on kiinni. Koiranomistajat ovat nykyisin hyvinkin selvillä siitä, ettei laki ainakaan kiellä lenkkipolun käyttöä koiran ulkoiluttamiseen. Toisin sanoen, kun laki ei kiellä , niin se on sitten on sallittua. Ne, jotka ovat tottuneet, että lenkkipolut on tehty ihmisten liikunnan tarpeita varten, saattavat kokea, että eläimen oikeudet menevät ihmisen edelle. Kun lakia valmisteltiin ja se tuli voimaan, muistini mukaan asiasta ei tiedotettu suurelle yleisölle eikä asia ollut mikään uutinen. Kun koirien omistajien määrä on jatkanut kasvuaan vuosi vuodelta, on sääntö, että joku ulkoiluttaa koiraansa lenkkipolulla parhaaseen ulkoiluaikaan iltapäivällä. Mielestäni tämä oikeus tuli lain myötä käytännöksi ns. ” puun takaa.” Ymmärrän kyllä lain laatijan logiikkaa. Varmaankin ”asiantuntijataholta” on kysytty ja saatu vastakysymys, että missä koiria sitten ulkoilutetaan. Kaupunkialueilla on koirapuistoja, mutta niitä lienee vielä nykyisin liian vähän. Ja eivätkä koiran omistajatkaan pidä koirien haukkumisesta. Koirapuistossahan ne räksyttävät toisilleen. Itselleni yksikin haukkuva koira merkitsee päivän osittaista pilaantumista. Koiria varten pitäisi tehdä omia reittejä, jotka olisi merkitty koirien ulkoilupoluiksi. Mutta mistäpä niitä keskelle kaupunkialueita tehtäisiin.

Ajatellaanpa asia luvuilla: Koirat saattavat ulostaa useita kertoja päivässä, mutta olettaisin parin ”läjän” jäävän kolmannekseen koiran syömästä määrästä. Jos koira syö kilon päivässä, niin ulostettu määrä on noin 300 g. 600 000 koiran kohdalla ulostetta kertyy 180 000 kiloa päivässä eli noin 64 tonnia vuodessa. Se on iso määrä sitä ihtiään, ikään kuin ihminen ei sitä saisi tarpeeksi aikaan. Asialla on myös ympäristömerkitystä siellä, missä lumet sulavat puroihin ,jokiin ja sitä myötä vesistöihin. Esimerkiksi Helsingissä on paljon puistoja juuri meren rannalla. Keväisin lumien sulamisaikaan  asian laidan saa selville hajusta. Laki velvoittaa korjaamaan jätökset, mutta äärimmäisen harvoin olen nähnyt taluttajan myöskin keräävän tai olleen valmistautumassa keräämään jätöksiä. Kaikkia koiria eivät kasvata oikeat ihmiset ja koiria pidetään vääristä motiiveista. Kaikki halukkaat oppivat ajamaan kyllä autoa, mutta väitän, että kaikki eivät opi kasvattamaan koiraa. Kennelillä on sivuillaan hyvät kasvatusohjeet koirien pitäjille ja ohjeet niille, jotka koiran aikovat hankkia. Kuinkahan monet vaivautuvat noudattamaan näitä neuvoja, kasvattamaan koiransa niin, että niistä ei ole vaaraa? Kuinkahan moni tietää, että koira on vaarallinen sen syljen sisältämän bakteerin vuoksi. Koiran nuolaisu voi johtaa ikäviin seurauksiin.

 


 


 


 

Sitten ne ruokintakulut. Keskustelujen perusteella ihmisillä menee yhden koiran kuukausikuluihin 20-130 euroa, mikä minimissään tekee 240 euroa  ja varmasti monella yli 1000 euroa vuodessa riippuen siitä mistä koiraruoat ostaa. Lisäksi tulee mahdolliset hoitokulut koskien koirien rokotuksia ja terveydenhoitoa.

Koirat tuottavat sisäilmaan karvoja ja pölyä, josta on haittaa allergikoille. Tietenkään allergiaperheeseen koiraa ei otetta, mutta karvat ja pöly siirtyvät vaatteiden mukana työpaikoille ja muihin talouksiin ja tuovat sitä myöten ongelmia.

 

Voi kysyä, mistä tämä kaiken aikaa lisääntyvä koiraharrastus kertoo? Ainakin se kertoo, että elintaso on niin korkealla, että on varaa ylläpitää koiraa. Ja kun  todellakin on niin, että koiraa pitää ulkoiluttaa 3-4 kertaa päivässä, niin aikaahan siihen menee ja jostakin muusta se aika on sitten poissa.  Koiran pito tuo varmaankin elämänsisältöä. Tietenkin kyse on asioiden asettamisesta arvojärjestykseen. Valitsevatko koiraihmiset etelänmatkojen ja koiranpidon välillä? Tai ehkä kulttuuriharrastusten tai kuntoliikunnan välillä? Tietenkin koiran ulkoiluttaminen tuo liikuntaa myös ihmiselle, mutta eiköhän se liikunta ole  tässä yhteydessä aika marginaalista.

Ymmärrän, että koira voi olla jollekulle todellinen ystävä unohtamatta niitä lajiin kuuluvia jotka ovat hyödyksi.
Joka tapauksessa koirista on haittaa siinä missä autoilustakin, joten koirien pakollinen verotus olisi paikallaan. Tätä nykyä kunnat eivät yleisesti ottaen verota koiria. Ja kun kalastaja joutuu lunastamaan luvan harrastustaan varten ja on velvoitettu pitämään luvan mukanaan, niin eihän olisi yhtään suurempi vaatimus edellyttää samanlaista lupaa koirienomistajille. Tätä seikkaa puoltaisivat kaikki ne vaarat ja haitat, joita koirat tuovat ympäristölleen. Koiranomistajan pitäisi suoritta jonkinlainen koiranomistajan ”ajokortti”. Ei ole harvinaista sekään, että koiranomistajat antavat lemmikkinsä haukkua kesäpaikoilla. Koirahan haukkuu luonnossa helposti kaikkea, mikä siellä liikkuu. Tämä on mielestäni jo kotirauhan häirintää. Laki koirakurista on monella tavalla vaillinainen.